"Opri
ja Oleksi kodin olohuone muuttui teatterisaliksi"
Lokakuussa
2004 sai ensi-iltansa näytelmä "Kirkas maailma",
joka oli teatteriammattilaisten ja dementia-asukkaiden välinen
yhteistyö. Kahden ammattinäyttelijän lisäksi
näytelmässä esiintyi Opri ja Oleksi kodin asukkaita
ja hoitajia.
Näytelmä
kertoi siitä, kuinka ulkomailla pitkään asunut
johtaja sairastui ja palasi kotimaahan etsimään
isäänsä dementiakodista. 20 vuoden tauko ja
sairaus ovat muuttaneet isää, eikä johtaja
tunne häntä enää. Tästä käynnistyy
kuvio, josta etsitään ihmisten välistä
yhteyttä ja ymmärrystä.
Asukkaat
esittivät itseään omien voimavarojensa pohjalta.
Heille luotiin mielikuvituksellisia elämäntarinoita.
Näytelmässä asukkaat osallistuivat toimintaan,
kuten liikkumiseen, tanssiin, runoiluun, piirtämiseen
ja ruokailuun. Repliikit tulivat improvisoidusti. Tarinan
juonta vei eteenpäin näyttelijä Juha Svahnin
esittämä "Sielu". Näytelmää
harjoiteltiin 1,5 kuukautta ennen ensi-iltaa. Harjoitukset
kestivät joka arkipäivä noin kolme tuntia.
Harjoittelujakson aikana asukkaiden kognitiivisissa
taidoissa tapahtui kohentumista, mm. muistamisessa, opppimisessa
sekä puheentuottamisessa.
Näytelmän
käsikirjoitti ja tuotti näyttelijä Pauli Poranen.
Ohjaajana toimi Jyrki Lehtinen. Esityksen koki ja näki
noin 350 katsojaa.
"Olemme
tehdyt samoista aineksista kuin unelmamme"
William Shakespeare
Projektia
ovat tukeneet: Suomen Kulttuurirahasto - Uudenmaan
Maakuntarahasto sekä
Alli Paasikiven Säätiö
Projekti
käynnistyi maaliskuussa 2005. Tavoitteena mallintaa pysyvä
toimintamalli dementiahoitoyhteisön arkeen, jossa teatteritaiteella
ja ilmaisullisilla menetelmillä on keskeinen osa arjen
toiminnassa, kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Projektissa
asukkaat, hoitajat ja omaiset voivat olla näkijöitä,
tekijöitä ja kokijoita.
Opri
ja Oleksi kotiin palkattiin näyttelijä Juha Svahn
vetämään ilmaisutaidon ryhmiä asukkaille
ja hoitajille. Juha työskenteli yhteisössämme
kuusi tuntia neljänä päivänä viikossa.
Yhteiseksi pienimuotoiseksi esitykseksi hahmottui "Rinsessa
Ruusunen" -kuvaelma, jossa mukana oli asukkaita ja hoitajia.
Kuvaelmassa korostui "tässä ja nyt hetki, turvallisuus,
läsnäolo, muisteleminen ja yhteisöllisyys.
Ote Juhan päiväkirjasta: "Elämä
kulkee latuaan, turvallisesti. Sitten kaikki pysähtyy
(sairaus). Ikiuni. On vielä mahdollisuus, "suudelma".
Elämä jatkuu sittenkin. Se saa uuden arvon, merkityksen."
Projekti
jatkuu marraskuussa 2005 Teatteri Ilmi Ö:n väen
ohjauksessa. Aiheesta lisää tammikuussa...
|
